Kaikkihan varmaan tietää, että opiskelen Kisakalliossa liikunnan ammattitutkintoa ja opintoihini sisältyy PT-opinnot joita parhaillaan käyn läpi. Mulla on syyskuusta asti ollut asiakas, joka toimii mun osaamisen näyttönä eli mä toimin hänen Personal Trainerinaan 3kk ajan. Syyskuun alussa hän asetti itselleen tavoitteet ja mun tehtäväni pt:nä on ohjata häntä kohti niitä. Jaan tietämystäni hänelle, tsemppaan häntä ylittämään itsensä, ohjaan tekemään ruokailun suhteen hyvinvointia tukevia valintoja, annan avaimia lisätä arkeen liikettä, kuuntelen kun joku asia jurppii tai menee hyvin, kuuntelen vähän lisää ja perustelen, että miksi joku homma kannattaa tehdä tietyllä tavalla.

Mun oma tavoite pt:nä tämän projektin aikana on kehittyä, kuunnella, opetella ja ennenkaikkea saada asiakas tuntemaan onnistumisen tunteita. Alusta asti meille molemmille oli selvää, että nyt ei olla hakemassa mitään nopeita tuloksia ja ei tehdä mitään rääkkitreenejä eikä niuhoteta ruuan suhteen. Ollaan lähdetty todella maltillisesti liikenteeseen.

Asiakas syö 5x päivässä hyvää, monipuolista ruokaa eikä välttele mitään ruoka-aineita. Hän tekee vähintään kerran, mutta enintään 3 kertaa viikossa kotitreenin, joka kestää noin 30minuuttia. Kotitreeniin lisäksi asiakas lenkkeilee viikossa vähintään 2 pitempää lenkkiä niin, että tulee hiki ?

Viimeviikolla otimme ohjelmistoon porrastreenin, joka osoittautui raskaaksi, mutta tehokkaaksi.

Tänään oli puolivälin mittaus ja mä en valmentajana voisi olla ylpeämpi. Asiakas on saanut reilussa 4 viikossa todella hyviä tuloksia aikaan. Tärkeintä tässä on vielä se, että asiakas itse kokee, että hyvinvointi on lisääntynyt ja jaksaa arjessa paremmin.

Tähän 4 viikkoon ei ole sisältynyt mitään ehdottomia kieltoja. Päinvastoin, mä valmentaja kehotin pitämään herkkupäivän silloin tällöin ja syömään vaikka pullan kerran viikossa. Olen tällä halunnut opettaa asiakkalle, että se herkuttelu silloin tällöin ei ole repsahdus ja mikään ei mene pilalle, KUN se ruokavalio on muuten kunnossa ja syöminen säännöllistä. Jotta ruokavalio on painonpudotusta tukeva, niin pitää siitä saada vähemmän kaloreita mitä kuluttaa. Tässätapauksessa kun halutaan pysyviä muutoksia maltillisesti, niin päivittäinen kalorivaje on ollut noin 500kcal, eli asiakas on syönyt noin 1900-2000kcal päivässä. Tällöin ei ole hirveää nälkää koko aikaa, eikä tarvitse laskea jokaista suupalaa.

Tän päivän välitapaamisessa todettiin yksissä tuumin, että me ei lähdetä nyt muuttamaan mitään vaan jatketaan samalla mallilla loppuun asti. Mä olen todella ylpeä mun asiakkaasta, koska hän on tehnyt ihan mahtavaa duunia ?

Oon myös ylpeä itsestäni, että mä pystyn auttamaan häntä ja antamaan hänelle avaimia muutosprosessin suorittamiseen. Tälläset onnistumiset lisää mun uskoa siihen, että oon vihdoin löytänyt sen mun jutun ?

Kuinka moni on joskus asettanut itselleen tavoitteita? Kuinka moni on päässyt tavoitteeseen? Jos et ole päässyt tavoitteeseen, niin oletko ensimmäisenä miettinyt, että vika on sinussa ja olet vain huono… koska jos olet, niin voin kertoa, että asia ei ole niin. Et suinkaan ole ollut huono, vaan tavoitteesi on voinuy olla epäselvä tai huonosti aseteltu, jolloinka tavoitteeseen pääsy on vaikeaa. Tavoite on voinut olla liian ympäripyöreä, esimerkiksi ”haluan voida hyvin” tai epärealistinen kuten ”haluan laihtua 3kk 20kiloa”. Huomasin itse, että oma tavoitteeni on aseteltu melko huonosti ja se näkyi motivaation laskuna ja yleisenä ketutuksena. Nyt olen asetellut tavoitteen uudestaan, joten sitä kohti on helpompi mennä.

Miten hyvä tavoite asetetaan?

Tavoitteen asettelussa lyhenne TARMO on erinomainen muistisääntö.

T = täsmällinen

eli muotoilet tavoitteen mahdollisimman tarkkaan. Et jätä sinne minkäänlaisia lipsumisaukkoja, vaan muotoilet sen täsmällisesti

A = aikataulutettu

eli sisällytät tavoitteeseen ajan milloinka olet tavoitteessa. Mieluiten selkeä päivämäärä, jolloinka on helppo mennä tavoitetta kohti.

R = realistinen

eli mietit mihin oikeasti pystyt, mihin aika riittää ja mikä on ylipäätään esimerkiksi fysiologisesti mahdollista. 10kilon painonpudotus kuukaudessa ei ole realistinen tai jos et ole ottanut juoksuaskelta koskaan, niin ei kannata ilmoittautua maratonille 2kk päähän.

M = Mitattava

eli tavoitteen tulisi olla helposti mitattavissa. Esimerkiksi ”Jaksan juosta” ei ole hyvä tavoite, mutta ”jaksan juosta 2km” on.

O = olennainen

eli tavoitteen tulisi olla sopiva sinulle ja sinun itsesi asettama.

Esimerkki hyvästä tavoitteen asettelusta:

Aion juosta kesäkuussa 2021 Forssan Suvi-illassa 5km aikaan 40min.

Tuo on siis minun ihan oikea tavoite ja siinä on kaikki asiat. Se on realistinen, mitattava, täsmällinen, olennainen ja aikataulutettu. Koska tiedän milloin tavoitteeseen tulee päästä, niin osaan tämän pohjalta luoda harjoitusaikataulun. Koska tavoite on realistinen, niin aikaa on runsaasti, eikä mun tarvi vetää itseäni ns. piippuun vaikka töitä pitää tehdä kovasti.

Välitavoitteet

Jotta tavoitteeseen pääsy ei kuulostaisi kaukaiselta asialta, niin on hyvä myös asettaa välitavoitteita. Esimerkiksi jos on asettanut itselleen tavoitteen laihtua 15kg 6kk, niin välitavoitteita voisi olla vaikka, että ensimmäiset 2kk aikana käy 2x viikossa salilla ja 3x lenkillä ja kuukaudet 3-4 tekee 3x salitreenin viikkoon ja 3 lenkkiä jne. Itselläni juoksua koskevia välitavoitteita on käydä juoksemassa vähintään 1x viikossa ja kerran kuukaudessa osallistua puistojuoksuun. Nämä myös auttavat kehittymään ja pääsemään tavoitteeseen. Välitavoitteet tuovat matkalla onnistumisen tunteita ja lisäävät aktiivisuutta.

Arvopohjainen tavoitteen asettelu

Tavoitteen asettelussa on hyvä miettiä omia arvojaan eli mikä on elämässä tärkeää. Arvojen perusteella voi myös asettaa tavoitteita esimerkiksi jos terveys on arvoissa korkealla, niin tavoitteena voisi olla pienentää vyötärönympärystä 10sentillä. Tai jos perhe on tärkeä ja tavoitteenasi on lisätä ulkoilua, niin ota perhe mukaan ulkoilemaan. Näin saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla ?

Arvojen mukaisiin periaatteisiin on helpompi sitoutua, koska asia on sinulle varmasti tärkeä ja haluat toimia arvojesi mukaan.

Tavoite

Tavoitteet siis näyttävät suunnan ja antavat merkityksen tekemiselle. On ihan eriasia treenata tavoitteellisesti, kun hihhuloida salilla fiiliksen mukaan. Ja mitäpä veikkaatte kummassa tulee enemmän tuloksia? Tavoitteellisuus ei kuitenkaan ole sama kuin suorittaminen. Heti kun tavoitetta kohti meneminen alkaa olla suorittamista, niin kannattaa tarkistaa tavoite. Liika suorittaminen ei ole hyvästä ja ei lisää hyvinvointia. Tavoitteen pitää ollakin sellainen, mikä lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Voitkin kysyä itseltäsi seuraavan kerran kun asetat itsellesi tavoitteeksi karkinsyönnin lopettamisen, että lisääkö se OIKEASTI sun hyvinvointia vai olisko esimerkiksi karkinsyönti kerran kuussa parempi tavoite ? Tavoitteen on tärkeää olla myös linjassa elämäntilanteesi kanssa. On ihan turha haaveilla tiukoista tavoitteista, jos elää keskellä ruuhkavuosia vaan sillon voi lempeämpi ja rennompi tavoite olla parempi. Kilpaurheilussa taas on tärkeää, että tavoite on asetettu korkealle ja tähdätään joka solulla siihen tavoitteeseen. Kaikilla ei tarvi olla sama tavoite, eikä tavoitteen aina tarvi olla kovin suuri. Tärkeintä on, että pystyt järkevällä tavoitteen asettelulla pääsemään niihin tavoitteisiisi ❤