Hae
Wellness by Jenny

Lapsivapaat, mitä näillä kuuluu tehdä?

Koska minulla ja entisellä puolisollani on yhteinen lapsi ja haluan, että lapsi viettää isänsä kanssa aikaa (ja siis tottakai isä myös), niin kalenteriini on ilmestynyt tyhjiä koloja. Välillä myös kotona on aivan luvattoman hiljaista ja minulla on jopa tylsää kun ei tarvitse puuhata ja touhuta koko ajan.

Nämä lapsivapaat on minun omaa aikaani, mutta koska tuota omaa aikaa ei juurikaan aiemmin ole ollut niin tämä on hieman hämmentävää.
Esikoisen ollessa pieni ja hänen isästä erotessani, kulutin lapsivapaat melkeinpä pelkästään bilettäen. Jossain vaiheessa kun oli viikko kalenterissa tyhjää pohdin jopa osoitteeni vaihtamista Hämeenlinnan Night Lifeen josta oli tullut minulle kuin olohuone.

Nyt alkaa ikää olla jo sen verran paljon ja sen mukana päässä on myös enemmän järkeä, niin on sanomattakin selvää, etten omaa aikaani aio tuhlata baareissa riekkuen. En tosin aio siellä viettää aikaa myöskään silloin kun lapsi on minulla ja viedä sitä hoitoon, vaan kaikki menot pyrin ajoittamaan niille päiville kun lapsi on isällään.

Koska Herra Taaperoinen on helppo, niin hänen kanssaan voi siivota ja koti pysyykin siistinä. Saan myös nukuttua, joten lapsivapailla ei tarvitse kuitata monen päivän univelkoja tai yrittää rullata silmäpusseja huomaamattomiksi mytyiksi silmien alle. Ilokseni voin jopa todeta, että olen 33-vuotias eikä mulla koskaan ole ollut silmäpusseja, jos ei armeijan kelojen yötä lasketa tai eräitä työpaikan pikkujouluristeilyitä.

Lapsen mummu ja täti haluavat ottaa taaperoista hoitoon välillä myös mun päivinä, mikä on todella ihanaa, koska minulla ei täällä Forssassa juurikaan tukiverkkoja ole. Tällöin pääsen salille, lenkille tai voin vaikka lukea rauhassa kirjaa.

Lapsivapaat on hyvää aikaa treenille

Mitä siis tehdä näinä kokonaisina lapsivapaina ja varsinkin kun näitä on pari putkeen?

Tänään olin salilla, kävin shoppailemassa, siivosin kotona kolmannen kerran tälläviikolla (ja se oli turhaa koska oli jo siistiä) ja kävin yksin elokuvissa. Ajattelin vielä lukea kirjaa, syödä iltapalan, mennä ajoissa nukkumaan, jotta pääsen taas aamusta salille.
Huomisen osalta suunnitelmissa on treenata, käydä kaupassa ostamassa synttäritarjottavia taaperon lauantaisille synttäreille ja laittaa kämppä siihen kuosiin, että kehtaa päästää sukulaiset ovesta sisään.
Lauantaina pieni mies tuleekin jo kotiin ja elo muuttuu puuhakkaaksi.

Enkö vain osaa olla jouten ja ns. Tarpeeton? Ajattelenko liikaa, että sohvalla makoilu on pahasta? Vai pelkäänkö että minua pidetään huonona äitinä kun minulla on aikaa myös itselleni ja omille jutuilleni silloin tällöin? Mitä muut tekee silloin kun lapset ei ole läsnä?

Blogihiljaisuus on ohi ?

Välillä elämä ei mene niinkuin suunnittelee ja tapahtuu joko ihania tai hirveitä asioita. Mulla elämä heitti ihan häränpyllyä, koska sattuipa niin, että mieheni kanssa erosimme.

Tässä on ollut niin paljon kaikenlaisia käytännönjärjestelyitä, että ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa/energiaa kirjoitella mitään. Nyt kun pikkuhiljaa näyttää siltä, että asiat järjestyy, niin alan aktivoitua täälläkin

Yritän hymyillä vaikka se on välillä vaikeaa.

Onneksi erosimme sovussa, joten lapsen asiat on hoituneet mallikkaasti. Lapsivapaina mulla tosin on pieni ongelmia tekemisen suhteen, koska en ole tottunut kotona rauhaan ja hiljaisuuteen.
Uniongelmia on tullut ja nään entistä enemmän painajaisia, mutta ehlä nekin tästä helpottaa ajan saatossa.

Liikunta on auttanut todella paljon jaksamisen suhteen. Fyysinen hyvinvointi ja henkinen hyvinvointi kulkevat käsikädessä, joten liikunnan avulla on saanut laitettua aivoja narikkaan ja samalla myös selkiytettyä ajatuksia.

Ruokailuista olen yrittänyt pitää kiinni, koska ilman ruokaa ei jaksa. Se on ollut vaikeaa koska mikään ruoka ei maistu ja on saamut syödä väkisin. Noilla hirveillä helteillä on myös ollut osuutta asiaan koska en pidä liian kuumasta ja veto on senkin takia olllut ihan pois.

Tuloksia on kuitenkin tullut ja paino on lähtenyt hyvin laskuun, senttejä on hävinnyt ja vaatekokokin pienentynyt. Se on positiivista, sillä entisenä tunnesyöppönä olisin voinut helposti tässä kuukauden aikana syödä itseni taas kipeäksi. Tämä motivoi todella paljon, kun huomaan että ne entiset huonot tavat on oikeasti jäänet pois ja korvaantuneet hyvillä. Hyvä minä!

Muutos vuodessa.

Joku viisas joskus sanoi, että asioilla on tapana järjestyä ja niin mä myös ajattelen. Onneksi mulla on ihana perhe, lapset ja ystävät ympärillä joista saan voimaa vaikeina hetkinä.