Hae
Wellness by Jenny

XS, M, XL, 36, 42, 54..

Vaatteiden kokolapussa oleva kirjain tai numero aiheuttaa monelle ahdistusta, paineita, surua tai iloa. Moni antaa tuon pienen merkinnän määrittää sitä omaa olemistaan ja pahimmassa tapauksessa se rajoittaa jopa elämistä.

Mä olen itse aina ollut iso. En ole koskaan mahtunut kokoon XS, mutta en ole ottanut siitä paineita, koska en kuulu siihen joukkoon joiden mielestä mitä pienempi koko, sitä parempi elämä. Olen erään kerran jopa kuullut jonkun sanovan, että hän ennemmin kuolisi kun ostaisi koon L vaatteita. Miksi? Onko L-koon vaatteet jotenkin rumempia? Vai haiseeko ne pahemmalle? Tai tekeekö se ihmisestä tyhmän jos pukeutuu kokoon L?

Vaatteessa tärkeintä tulisi olla se, että se istuu käyttäjälleen ja tuntuu mukavalta päällä. Plussaa on myös, jos se näyttää käyttäjänsä päällä hyvältä ja sopii siihen omaan tyyliin. Tällöin ei oikein voi tuijotella vaatteiden kokolappuja, sillä nehän ei kerro sitä minkä kokoinen sinä olet, vaan ne kertoo minkälaista mitoitusta ne vaatteet on. Mulle esimerkisi menee joistain merkeistä koko S ja joistain taas koko XXL saa mut näyttämään HK:n siniseltä luonnonkuoressa. Vaate on hyvä kun se ei hierrä, kierrä ja on helppo pierrä.. on inhottavaa kun kaasut jää liian kireään punttiin. En kuitenkaan halua pukeutua myöskään armeijan puolijoukkuetelttaan koska se ei sovi mun tyyliin.

Huppari M, housut L

Liian usein näkee ihmisiä jotka tuijottaa sitä kokolappua kuin se olisi kaikkitietävä Jeesus. Ei haluta ostaa isompaa, mutta sopivampaa kokoa, mutta samaan aikaan itketään kun vaatteet tuntuu tukalalta eikä mikään näytä hyvältä. Tiedoksi, että liian pienet vaatteet ei ole koskaan olleet hyvännäköiset kenenkään päällä. Nykypäivänä vaatteiden mitoitus on pienentynyt sipsipussien koon suurentuessa ja tämä jos mikä on valmis aiheuttamaan katastrofin. Normaalikokoinen ihminen on nykyään pluskokoinen ja joidenkin mielestä pluskokoinen on synonyymi sanalle läski.

Sortsit M, toppi L

Mitä jos tästä eteenpäin sen kokolapun sijaan katsottaisiin vaikka peiliin ja keskityttäisiin siihen miltä se vaate tuntuu päällä? Olokin olisi varmasti monella paljon mukavampi kun ei tarvitsisi stressata sitä että tarvitsisi mahtua tiettyyn kokoon. Ei ole mitenkään hienoa ja arvostettavaa sulloutua liian pieniin vaatteisiin, se on vain surullista ja ehkä jopa typerää. Ketään ei oikeasti kiinnosta minkä kokoisia vaatteita käytät, etkä ole yhtään sen onnellisempi kokoa pienemmissä vaatteissa, ellet muuta ajatusmaailmaasi ensin.

Valehtelisin nyt, jos sanoisin, että en iloitse siitä, että joissain vaatteissa saan ostaa kokoa pienempiä kuin aiemmin. Siinä kuitenkaan ei ole ratkaisevassa osassa se koko numero, vaan se, että mun kroppa on muuttunut. Eri vaatevalmistajilla on erilaiset kokomitoitukset joten toisesta on koko pienentynyt L:stä M:ään ja toisesta taas XXL:stä XL:lään. Tästä syystä ne onkin vain mun vaatteiden kokoja, ei minun kokoni.

Paita L, housut XL, huppari M.

Toivon, että jokainen voisi nauttia kesästä ilman stressiä vaatteiden koosta. Me ollaan kaikki ihania, hauskoja ja kauniita, vaikka me käytettäisi minkäkokoisia vaatteita. Terveisin kokoa SMLXLXXL384246 oleva Jenny.

Ahdistava kesä(vaatetus)

Jo useiden vuosien ajan olen kateellisena ihaillut ihmisten rohkeutta ja tapaa pukeutua kesäisin. On ihania mekkoja, kivoja sortseja ja kaikkea muuta mikä näyttää muiden päällä aina niin upealta, muttei minun.

Olen aina ollut huono shoppailija. En viihdy pitkiä aikoja vaatekaupoissa ja sovittaminen on hirveämpää kuin yhdistetty hammaslääkäri + gyne käynti. En koe oloani kotoisaksi mekoissa/hameissa. Sortsit ei imartele mun reisiä. En pidä avonaisista paidoista. Ja kaiken tämän lisäksi mulle tulee aina hiki todella helposti, joten mietin pukeutumista siltäkin kantilta, että missä asussa se hikoilu näkyy vähiten. Monta vuotta kesän luottoasuni onkin ollut mustat jumppatrikoot ja musta toppi/t-paita. Todella kesäistä ja pirteää siis..

Sortseja en käytä kuin kotona, koska en pidä reisistäni. Tässä siis mun kotilook suihkun jälkeen.

Kesä on juurikin pukeutumisen takia minulle todella ahdistavaa aikaa. Nautin kyllä auringosta ja lämmöstä, mutta kun ei ole mitään sopivaa, hyvännäköistä ja hyvin istuvaa kesävaatetta niin se harmittaa. Haluaisin pukeutua rohkeammin ja räväyttää joskus, mutta mietin varmaan liikaa, että mitä ihmiset ajattelisivat… typerää, tiedän. Mulla on pukeutumisessa myös mukavuus tosi isossa osassa. Jos en viihdy jossain vaatteessa ja koe oloani varmaksi, niin en voi pitää sellaista päälläni. Olen joskus jopa lähtenyt kesken baari-illan kotiin vaihtamaan vaatteita kun en viihtynyt niissä missä olin lähtenyt liikenteeseen.

Tälläisessä asussa viihdyn kaikista parhaiten.

Itsevarmimmillani olen juurikin urheiluvaatteissa. Koen, että niissä näytän aina hyvältä eikä niiden kanssa tarvitse laittaa itseään hirveästi. Hiukset voi olla ponnarilla ja meikkiä riittää kevyt sipaisu tai ei ollenkaan. Jalassa on myös aina lenkkarit, koska mukavuus ennen kaikkea. Värinä mulla on yleensä tosiaan musta. Joskus tosin eksyy vähän jotain ”väriä” päälle, esimerkiksi valkoista.

Vaatetuksen perusteella kuvailisin itseäni mielikuvituksettomaksi ja tylsäksi ihmiseksi, vaikka oikeasti olen kaikkea muuta. Olen rohkea monessa asiassa, mutta en pukeutumisessa. Ihailen ihmisiä jotka osaavat pukeutua persoonallisesti, korostaen oman kehon hyviä puolia ja viis veisaten siitä mitä muut ajattelevat. Tässä on itselläni vielä paljon opettelemista. En esimerkiksi kestä jos tulee yksikin makkara johonkin näkyviin tai sellainen alamaha, mitä joissain farkuissa saattaa pulleroisena tulla.

Mun käsitys bilelookista.

Myöskin mun hikialttius lisää mun epävarmuutta pukeutumisessa ja meikkaamisessa. En halua että hikipallouteni näkyy, joten mietin aina kampauksetkin sen mukaan että ei haittaa vaikka tulisi hiki. Vaatteissa ei saa näkyä hikiläiskiä tai ahdistun tosi syvästi. Baarissa on välillä hirveää kun haluaisin tanssia, mutta sitten mulla on pää aivan märkä ja naama valuu.

Omalta osaltaan tähän ahdistukseen varmasti vaikuttaa isot painonmuutokset. Välillä näen itseni peilistä vieläkin 130kiloisena ja välillä taas pienempänä. Asiaa ei yhtään helpota se, että vaatteissa joissain koko M on loistava ja joistain tarvitsee olla xl, että näyttää hyvältä.

Nyt kaipaankin vinkkejä teiltä, että kuinka tästä kesävaateahdistuksesta pääsee eroon? Anna vinkit parhaaseen kesäpukeutumiseen, ilmoittaudu mun makutuomariksi shoppailureissulle tai kerro ihan suoraan, että minkälaiset vaatteet mulle sun mielestä sopisi. I need your help! ?