Alkoholin käyttö on monelle ihmiselle aivan normaalijuttu. Sitä tarjoillaan juhlissa, nautitaan saunan jälkeen, otetaan silloin kun surettaa ja sillon kun hymyilyttää, sitä juodaan yksin ja yhdessä. Mä olin itse reilu 3kk juomatta pisaraakaan, koska en osaa juoda yhtä tai yksin. Mun alkoholinkäyttö on aina vaatinut seuraa ja yökerhon. Olen usein lähtenyt ilman mitään etkoja kylille, koska se tunnelma ja tyypit tekee sen bilefiiliksen. Sunnuntaina mun selväpäisyys loppui kun lähdin kavereiden kanssa terassille. Välillä taisin juoda bisseä ihan vain janooni, mutta hauskaa oli. Maanantaina ei ollut enää niin hilpeä olo ? Monet on sitä mieltä, että alkoholi ja elämäntapamuutos ei sovi yhteen, mutta mä taas näen, että jos sulla ei ole alkoholin kanssa ongelmaa, niin miksi sen käyttö pitäisi kokonaan lopettaa.

Asenteesi alkoholiin.

Elämäntapamuutos on oiva hetki tarkastella sun suhtautumista ja asennetta alkoholiin. Tissutteletko usein? Tarvitsetko lasin viiniä rentoutumiseen? Aukeaako korkki aina kun tulee vastoinkäymisiä? Osaatko laittaa korkin kiinni? Tässä muutama ihan perus kysymys mitä voi itseltänsä kysyä. Jos esimerkiksi ei osaa rentoutua ilman alkoholia, niin kannattaa miettiä syitä miksi. Kannattaa myös opetella rentoutumaan ilman, jottei siitä pääse muodostumaan ongelmaa. Alkoholinkäytössä pitää olla myös rehellinen itselleen, eikä uskotella juoneensa vähemmän tai sivistyneesti, jos näin ei ole käynyt. Kannattaa myös miettiä ja kokeilla hetki ilman alkoholia olemista. Osaisitko käydä terassilla vain limulla? Entä voisitko vaihtaa saunaoluen alkoholittomaan? Kun kokeilee asioiden tekemistä selvinpäin, niin saa uutta näkökulmaa asioihin ja pystyy myös näin pohtimaan sitä omaa juomistaan. Esimerkiksi mulle ei ole mikään ongelma lähteä selvinpäin yökerhoon, se on hauskaa. En juo ketutukseen, enkä tissuttele kotona. Mun ongelma on se, etten osaa ottaa vain yhtä. Ruuan kanssa lasi viiniä olisi kiva, mutta en osaa lopettaa siihen vaan bilejalka alkaa vipattaa ja pakko päästä radalle. Siellä ollaankin sitten pilkkuun asti, vähintään. En kuitenkaan vedä övereitä eli juo muistiani ja oksentele, mutta olis se silti hyvä opetella lähtemään kotiin ihan ajoissa.

Alkoholi jarruttaa kehitystä.

Elämäntaparemontissa keskeisimmät asiat on mun mielestä uni, ruoka ja liikunta. Alkoholia nautittaessa nämä kaikki kolme osa-aluetta kärsii. Unen laatu heikkenee ja tulee univajetta jos hilluu myöhään. Krapulassa ei pidä harrastaa raskasta liikuntaa, ettei tule sydänkohtausta tai vastaavaa. Humalassa usein maistuu herkut ja etenkin seuraavana aamuna kebsut ja pizzat houkuttelee enemmän kun kaurapuuro. Alkoholissa on myös runsaasti energiaa, mikä ennenpitkää alkaa näkyä vyötäröllä. Elimistölle känni-illat on myös aika kova koitos. Maksa, munuaiset, keuhkot, aivot, suolisto yms joutuu tekemään paljon töitä hävittääksen alkoholin meidän kropasta ja korjatakseen tuhoja joita se on aiheuttanut. Bile-illoista toipumiseen voi myös mennä useita päiviä, mikä haittaa sitä elämäntapamuutoksen edistymistä. Kohtuudella nautittuna en kuitenkaan näe itse ongelmaa, etteikö sillon tällön voisi ottaa. Siihenkin pitää vaan opetella järkevä tapa, eikä esimerkiksi vetää joka viikko perjantai illasta sunnuntai aamuun.

Vinkkejä kuinka selvitä.

Laitan tähän muutaman hyväksi havaitsemani vinkin, kuinka selviää juhlimista seuraavana päivänä ja kuinka ei se oma projekti ns ota itseensä.

-juo vettä välillä! Tää ei oikeasti ole mikään höpöhöpöjuttu, vaan alkoholi kuivattaa, niin veden juonti pitää sun nestetasaipainoa yllä niin darrakaan ei ole niin paha jos on muistanut juoda vettä.

-älä käy yöllä grillillä yms paikassa syömässä. Tee ennemmin valmiiksi kotiin jotain yönaposteltavaa, esimerkiksi tortillawrap tai pari leipää.

-älä vedä darramättö-övereitä. Olen itse huomannut, että krapulan voimakkuuteen vaikuttaa myös syöty ruoka. Rasvaisesta ja suolaisesta ruuasta tulee muutenkin tukkoinen olo, niin krapulassa ne vaan voimistaa sitä. Rahkat, salaatit, munakkaat ja hedelmät on ihan loistavia ruokia krapulassa. Olo tuntuu kevyeltä ja raikkaalta.

-käy ulkona. Mene vaikka pihalle istumaan jos et muuhun pysty. Pieni kävely olisi kaikken paras. Aivot saavat happea ja aineenvaihdunta pysyy käynnissä kun vähän jaloittelee eikä vaan makaa sohvalla katsoen netflixiä.

-älä harmistele. Jos eilen oli kivaa ja mitään ei sattunut, niin ei ole mitään syytä harmitella sitä että oli viihteellä ja joi. Se ihan ok käydä joskus juhlimassa eikä siitä pidä tuntea minkäänlaista huonoa omaatuntoa.

-Palaa mahdollisimman pian takaisin normaaliin. Eli jos lauantaina juhlit ja sunnuntai meni toipuessa, niin maanantaina pitää pystyä jo treenaamaan ja syömään hyvin.

Muistakaa, että se alkoholikaan ei mikään kamala asia, kunhan sitä vaan osaa käyttää oikein. Sen nauttiminen silloin tällöin ei pilaa mitään, ei tee susta huonoa ihmistä eikä ole este kehitykselle. Alkoholia ei myöskään ole pakko juoda jos ei koe, että siitä olevat hyödyt on isommat kun ne haitat, eli jos kännissä aina on kurjaa ja harmittaa entistä enemmän, niin sitten pitää opetella ensin olemaan onnellinen ihan selvinpäin. Alkoholinkäyttöä on ihan hyvä tarkastella siinä missä liikuntaa ja ruokailutottumuksiaan. Opittuja tapoja pystyy aina muuttamaan ja jos kokee asioita ongelmaksi, niin niihin saa aina apua.

Viime tekstissäni käsittelin elämäntapamuutoksen aloittamista syömisen, liikkumisen ja nukkumisen osalta. Tässä tekstissä aion kertoa omia näkemyksiä ja vinkkejä siihen, kuinka sitä muutosta saadaan aikaan päänsisällä. Se on mun mielestä isompi osa elämäntapamuutosta ja ehdottomasti se vaikein, mutta ei kuitenkaan mahdoton.

Kuinka puhut itsellesi.

Isoin rooli on sillä kuinka sinä puhut itsellesi. Suurin osa varmasti puhuu todella negatiiviseen sävyyn ja harvoin(jos ollenkaan) ollaan tyytyväisiä mihinkään itsessämme. Tämä pitää muuttaa, sillä se jatkuva negatiivisuus vain ruokkii lisää negatiivisuutta aiheuttaen meille lopun viimein paljon huonoa oloa ja arvottomuuden tunnetta. Emmehän me muissakaan näe vain negatiivisia asioita, niin miksi arvostaisimme itseämme muita vähemmän? Sä olet kuitenkin se sun elämäsi tärkein tyyppi eli olet todella arvokas.

Mä olen itse saanut omaa minäkuvaani positiivisemmaksi yrittämällä keskittyä vain niihin positiivisiin asioihin. Esimerkiksi mä olen aiemmin kironnut ja hävennyt mun jalkoja, mutta nykyään näen niissä myös sen, että ne on vahvat ja jaksaa kantaa mua. Mulla on myös sirot nilkat. Tätä kun jatkaa, niin alkaa koko ajan löytämään enemmän ja enemmän sitä positiivista ja yhtäkkiä huomaa, että se negatiivinen asia onkin tosi pieni kun positiivisia asioita on enemmän.

Usko itseesi.

Liian usein kuulee ihmisten vähättelevän itseään ja omia saavutuksia. Ei uskota siihen omaan tekemiseen ja ei ainakaan uskota, että joku muu voisi uskoa. Se on musta jotenkin hassua, jos sä et usko suhun, niin ei kukaan muukaan usko. Itseään jatkuvasti vähättelevä ihminen on myös joskus todella raskasta seuraa, koska siinä tulee olo, että häntä pitäisi kokoajan kehua. Jos siis olet hyvä piirtämisessä, niin sano se ääneen. Ei ole ollenkaan itserakasta kertoa asioista missä on oikeasti hyvä. Vika on sitten kuulijan korvien välissä jos omasta osaamisesta puhuminen on leijumista. Toki pitää myös itse muistaa ettei vedä överiksi. Jos itsensä kehuminen tuntuu vaikealta, niin kirjoita ensin lista niistä. Sitten luet sitä listaa aina kun sulle tulee sellanen olo, että meinaat sanoa että et osaa mitään ja et ole missään hyvä. Näin ne loppujen lopuksi jää sulle päähän ja alat automaattisesti sanoa, että mä olen hyvä ja pärjään kyllä.

Ei.

Opettele sanomaan ei. Opettele, että aina ei tarvitse tehdä asioita miellyttääkseen muita, vaan voi myös sano ei. Jos sulla on omia menoja ja juttuja, niin kyllä ihmisten pitää ymmärtää että aina ei pysty näkemään/auttamaan/yms. Pitää tunnistaa ne omat voimavarat ja edetä sen mukaan. On ihan ok sanoa, ettei halua vieraita kylään tai ei halua osallistua sukulaisen rippijuhliin. Kukaan ei saa siitä pahoittaa mieltään, sillä miksi niiden muiden menot olisi yhtään sen tärkeämpiä kuin sun? Pitää myös muistaa levätä, joten jos kalenteri näyttää siltä että ei jää itselleen aikaa, niin sillon pitää viimeistään opetella Ei-sanan käyttö.

Lopeta uhriutuminen.

Tiedättekö sen tyypin joka ei voi tehdä jotain, koska elämä on ollut rankkaa ja diipadaapadippadai…. tai sen jolla ei ole aikaa pitää itsestään huolta, koska perhe ja työt vie kaiken ajan… tai se joka ei voi tehdä terveellisempiä ruokavalintoja kun se on kuulemma kallista… näitä riittää. Ei pidä esittää uhria. Meillä kaikilla on mahdollisuuksia ja niihin pitää tarttua. Kukaan ei voi jumpata sun puolesta, eikä kukaan muu ole syyllinen sun kylkimakkaroihin kun sinä itse. Pitää tarttua itseään niskasta kiinni ja lopettaa tekosyiden keksiminen ja myöntää faktat, jotta voi lähteä puhtaalta pöydältä. Mä voisin sanoa, että olen lihava koska mua kiusattiin koulussa tai mulle on tapahtunut rankkoja juttuja. Molemmat on kuitenkin valetta. Mä olen lihava, koska olen syönyt liikaa ja liikkunut liian vähän. En ole pitänyt itsestäni parasta mahdollista huolta, koska olen ollut laiska poistumaan omalta mukavuusalueelta. Heti kun lopettaa itselleen valehtelun, niin muutos on mahdollista.

Hanki apua.

Koskaan ei ole huono asia pyytää apua. Näissä henkipuolen jutuissa varsinkin apu voi olla alkuun todella tarpeen. Sillon on joku jonka kanssa käsitellä kaikkia tuntemuksia ja tiloja, eikä jää yksin märehtimään. Ammattilaisilta saa myös usein loistavia työkaluja niiden omien tapojensa muuttamiseen. On hyvä käsitellä syitä miksi toimii niinkuin toimii ja onko se sittenkään hyvästä vai pitäiskö muuttaa jotain. Kunnallisella puolella on usein maksuton psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka kanssa pääsee hyvin alkuun. Itse olen myös käynyt monesti tälläisen vastaanotolla. Sitten on psykiatreja, psykologeja, lääkäreitä, elämäntapacoacheja yms joista myös on varmasti apua jos ei itse tiedä mistä aloittaa. Kirjallisuutta löytyy myös moneen lähtöön ja apua voi olla myös toisesta joka on samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Elämäntapamuutoksessa varsinkin vertaistuki on mun mielestä todella positiivinen juttu ja ainakin instasta löytyy paljon hyviä seurattavia.

Tässä oli mun vinkkejä asioista, mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja mitä kannattaa ajatella ja muuttaa ajatuksissaan kun lähtee elämäntapamuutoksen tielle. Itse teen näiden kanssa töitä vielä, mutta paljon on jo parannusta siitä mistä lähdettiin liikkeelle ?